Kategoria: Tarinat

Myöhään seuraavana iltapäivänä Rose katseli ulkona kanjonille. Rose odotti iltaa, sillä tänään he saisivat viimein paljastaa Mr. Jefferin poliisille. Kayla istui sisällä keittiön pöydän ääressä ja katsoi ikkunasta ulos. Emily luki lehteä, hänen silmänsä osuivat mielenkiintoiseen otsikkoon. Emily sanoi:

• Kuuntelehan tätä Kayla. Mr. Jeffer aikoo parannella turvajärjestelyjä taidegalleriassa.

Kayla siirsi katseensa ikkunalta Emilyyn. Kayla sanoi huokaisten:

• Oletko tosissasi? Paras kertoa Roselle.

Rose astui sisälle tyytyväisenä, hän huomasi Kaylan huolestuneen ilmeen ja sanoi:

• Kerro toki, mikä on noin huolestuttavaa.

Kayla nielaisi ja sanoi:

• Jeffer aikoo parannella turvajärjestelyjä taidegalleriassa.

Rose hymyili nyökäten samalla ja sanoi:

• Osasin odottaa sitä. Meidän tuskin kuitenkaan täytyy muuttaa suunnitelmaa.

Kayla pudisti päätään ja sanoi mietteliäänä:

• Luotan, että tiedät mitä teet.

Rose nyökkäsi hymyillen ja sanoi:

• Minä lähden kaupungille järjestelemään asioita.

Kayla nyökkäsi vastaukseksi. Emily heitti lehden pöydälle, nousi tuolilta ja sanoi:

• Jos menet kaupungille, niin tulen mukaasi.

Rose nyökkäsi ja viittoi Emilyä mukaansa.

Päästyään kaupunkiin Rose lähti pieneen putiikkiin, jossa oli aiemmin asioinut. Hänen täytyi varmistua, että saisi tiukan paikan taustatukea.

Rose meni putiikkiin, jossa tuttu myyjä tervehti häntä iloisesti. Rose nyökkäsi tervehdykseksi ja päätti mennä suoraan asiaan. Rose sanoi:

• Hei Michael. Onko kauppa käynyt?

Michael nyökkäsi myöntävästi ja sanoi:

• Onhan se. Mikä sinut tänne toi? Mr. Jefferiin liittyen varmaankin olet täällä.

Rose nyökkäsi vuorostaan myöntävästi ja sanoi:

• Kyllä. Aiomme tänä iltana paljastaa hänen taiteensa alkuperän poliisille.

Michael pudisti päätään huolissaan ja sanoi:

• Se tuskin on vielä tänään viisasta.

Rose kurtisti kulmiaan mietteliäänä ja hetken mietittyään sanojaan, sanoi:

• Kuinka niin? Taide hänen taidegalleriassaan on varastettua ympäri maailmaa.

Michael nyökkäsi ja sanoi:

• Tiedän, mutta sinun sietäisi tietää eräs asia, sillä se vaikuttaa hyvin paljon.

Rose kurtisti kulmiaan syvemmin ja sanoi:

• Niinkö? Mitä minun sietäisi tietää sitten. Mr. Jefferillä on puhdas rikosrekisteri, taide hänen galleriaansa saapuu maahan paikallisen mafiaperheen kautta ja kasino toimii laillisena rahanpesu paikkana.

Michael nyökkäsi uudestaan ja sanoi:

• Kyllä, tuo on totta, mutta Mr. Jeffer on paikallisen mafianperheen kummisetä. Mafiaperhe pitää huolen, ettei hänen tekemiään rikoksia näy poliisin rekisterissä. Sinuna hieman odottelisin. Mr. Jeffer ei ole hölmö. Voin auttaa sinua suunnitelman kanssa.

Rose mietti hetken ja sanoi sitten:

• Niin, se voi olla järkevää. Taidan palata piilopaikkaan ja kehitellä suunnitelmaa.

Michael nyökkäsi.

Rose poistui putiikista epäillen kuulemaansa. Hän ei saanut tilaisuutta keskustelun aikana pyytää avukseen taustatukea, jos tarve vaatisi. Nyt Rosen oli kehiteltävä suunnitelmaansa paljastaa Mr. Jeffer. Rosen onneksi Michael lupasi auttaa kehittelemään suunnitelmaa. Rose hyppäsi autoon ja ajoi piilopaikkaan. Rose meni sisälle piilopaikkaan ja sanoi ensimmäisenä:

• Sain tietää, että Mr. Jeffer on mafiaperheen kummisetä. Ystäväni on luvannut auttaa kehittämään suunnitelmaa, joten toistaiseksi vain odotamme. Nyt aion vetäytyä lepäämään.

Rose meni yläkertaan makuukammariin Ja kävi sängylle pitkäkseen. Rose mietti suunnitelmaa, kunnes nukahti.

Rose istui keittiössä ja tuijotti Mr. Jefferin toimistosta varastamiaan papereita. Rosen vieressä pöydällä oli myös muistilehtiö, johon hän oli kirjoittanut suunnitelma ideoita. Rose poltti savuketta ja tuijotti papereita. Rose keskittyi ajatuksiinsa, eikä huomannut Kaylaa, joka tuli keittiöön:

• Huomenta, oletko keksinyt mitään.

Rose säpsähti ja katsoi Kaylaan. Rose nielaisi ja sanoi:

• Enpä juuri, olen muutaman tunnin pohtinut, miten saamme kerättyä lisää tietoa ja kuinka saamme poliisille vihjeen asiasta ilman, että paljastumme. Minulla on ollut pieniä ideoita, mutta ne ovat aina kaatuneet siihen, että se ei olisi meidän kannaltamme turvallista.

Kayla veti tuolin keittiön pöydän ääressä taaemmassa, istuutui ja sanoi:

• Kuule sinun kannattaisi levätä. Ehkä saisit idean poikasia enemmän, kun olet levännyt. Omasta puolestani voin todeta, että mitä hauskaa on rikoksissa, jos ei ole hieman vaaran tuntua.

Rose keräsi paperit ja muistion pöydältä kasaksi ja laittoi sivuun. Rose nousi tuolilta, tumppasi savukkeensa ja sanoi:

• Taidat olla oikeassa pieni lepohetki ei olisi pahitteeksi.

Myöhemmin samana iltapäivänä Rose istui ulkona suuren kiven päällä ja katseli kanjonille. Rose oli nukkunut päiväunet ja uneksinut suunnitelmasta, jonka avulla hän saisi paljastettua Mr. Jefferin poliisille ilman, että hän itse jäisi kiinni poliisille. Rose oli ääneti ja työsti päänsä sisällä suunnitelmaa.

Samaan aikaan piilopaikan keittiössä, keittiönpöydän äärellä Granvistin veljekset, Emily ja Kayla yrittivät saada koottua ajatuksia, joilla he voisivat auttaa Rosea suunnitelman keksimisessä. Emily tutkaili mietteliäänä kynsiään ja sanoi:

• Minusta meidän täytyy tiedustella lisää Mr. Jefferin liikkeistä. Meidän kannattaisi seurata häntä. Taidegalleriassa olisi myös hyvä vierailla yöaikaan, jos Mr. Jeffer tuo aarteet galleriaansa yöllä, näemme ketkä sitä hänelle järjestävät.

Kayla tutki hänen ja Rosen varastamia papereita ja mumisi itsekseen. Jack Granvist sanoi mietteliäänä:

• Kuulostaa hyvälle, mutta kuinka toteutamme Mr. Jefferin seuraamisen tai kuinka pääsemme sisälle taidegalleriaan.

Kayla nosti katseensa varastetuista papereista ja sanoi:

• Hyvä ajatus. Mr. Jefferin seuraaminen ei pitäisi olla ongelma. Meidän täytyy seurata häntä päivällä. Vaikein osuus, on päästä taidegalleriaan, sillä meillä ei ole piirustuksia.

Rose oli miettinyt ulkona tarpeeksi. Rose oli päättänyt mennä muiden luo sisälle, kysyäkseen onko heillä ideoita. Rosen saavuttua keittiöön olivat muut kirjoittaneet muistilehtiöön idean Mr. Jefferin seuraamisesta. Rose istuutui vapaana olevalle tuolille ja katsoi kiinnostuneena muistilehtiötä. Kayla aloitti keskustelun sanomalla:

• Me tässä ajattelimme, että Mr. Jefferiä pitäisi seurata päivällä. Ideana oli myös, että yöllä, kun taidegalleriaan rahdataan uusia varastettuja aarteita, voisi taidegalleriaan hiipiä ja katsoa ketkä tavaraa toimittavat. Ongelmaksi taidegallerian sisäänpääsyyn on muodostunut se, ettei meillä ole piirustuksia taidegalleriasta.

Rose hymyili ja nyökkäsi. William Granvist jatkoi:

• Minulla tuli mieleeni, että eikös Mr. Jeffer jaa taidegalleriansa esitettä, saamme sen avulla osviittaa mikä kuuluu itse taidegalleriaan, mikä varastotilaan. Voisimme sen pohjalta ja käymällä tutkimassa taidegallerian edustaa tehdä tarkemman suunnitelman tiedustelumurrosta. Ongelmana siinä esitteessä vain on, että se kuulostaa liikaa ansalta kuin hän haluaisi jonkun pääsevän taidegalleriaansa, sen aukioloajan ulkopuolella.

Rose jatkoi hymyilyään ja nyökkäsi uudelleen. Joe Granvist sanoi mietteliäästi:

• Näin saamme tarpeeksi tietoa, että voimme kehittää suunnitelman Mr. Jefferin paljastamiseen. Otin hieman selvää paikallisista mafiaperheistä ja selvisi, että rahanpesun ja laittomien päihteiden välittämisen lisäksi vain yksi mafiaperhe käyttää aikaansa taiteen varastamiseen.

Emily kirjoitti muistilehtiöön ylös alustavaa suunnitelmaa. Rose, joka oli hymyillen ja ääneti istunut keittiön pöydän ääressä sanoi viimein:

• Olette saaneet paljon aikaan. Nyt meidän täytyy hioa vielä nuo suunnitelmat toimiviksi. Okei, jaetaan hommia, niin saadaan valmista nopeammin. Emily saitko ylös kaiken mitä juuri keskustelitte?

Emily nyökkäsi ja vaihtoi lehteä muistilehtiössä. Rose nyökkäsi ja jatkoi:

• Okei, Emily kirjoita sinä ylös tehtävän jako. Juan ja Joe, te saatte seurata Mr. Jefferiä. Aloittakaa kasinolta, hän menee aamuisin kasinolle ainakin noiden papereiden mukaan, jotka varastimme hänen toimistostaan. Kayla, Jack ja minä käymme taidegalleriassa tutkimassa paikkoja, jotta Emily ja William voivat myöhemmin murtautua taidegalleriaan. Juan sinä toimit kuskina Mr. Jefferin seuraamisessa ja taidegalleria murrossa. Minulla on ajokortti, joten voin ajaa meidät huomenna taidegallerialle. Aloitetaan tästä, kehitetään muut suunnitelmat myöhemmin. Saitko Emily kaiken ylös?

Emily nyökkäsi ja sanoi:

• Kyllä. Eli me aloitamme heti huomenna aamulla, jolloin Juan ja Joe menevät kasinon liepeille, jotta voisivat seurata Mr. Jefferiä.

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• Kyllä, nyt me valmistaudumme huomiseen.

Seuraavana aamuna Juan ja Joe Granvist istuivat autossa matkalla kohti San Antoniota ja Mr. Jefferin kasinoa. Samaan aikaan piilopaikassa Rose, Jack Granvist ja Kayla valmistautuivat lähtemään kohti taidegalleriaa San Antoniossa. Rose oli hankkinut vuokra-auton kontaktiensa kautta. Rose, Kayla ja Jack Granvist olivat pukeneet valeasut ylleen, sillä Rose oli halunnut varmistua, ettei heitä tunnisteta taidegalleriassa.

Rose, Kayla ja Jack Granvist eivät olleet kaukana Mr. Jefferin taidegalleriasta, kun Rose pysäköi auton tien sivuun. Rose nousi autosta ja katseli eteensä. Rose sanoi kuivasti:

• Okei, kävelemme loppu matkan, jotta meillä on yllätysmomenttina auto, jos jotain tapahtuu.

Kayla kysyi mietteliäänä:

• Oletko varma, että tämä toimii Rose? Mr. Jeffer ei ole hölmö.

Rose kurtisti kulmiaan ja sanoi:

• Jokaisessa suunnitelmassa ja sen toteutuksessa on riskinsä. Mr. Jefferillä on tausta tukenaan mafiaperhe. Taidan jo valmiiksi soittaa Emilylle, että alkaa selvittää, mitä poliisi tietää Mr. Jefferistä.

Kayla nyökkäsi vastaukseksi. He alkoivat kävellä kohti taidegalleriaa. Rose soitti heidän kävellessään Emilylle, joka lupasi etsiä kaiken mahdollisen tiedon.

Sillä välin Mr. Jefferin kasinon liepeillä Juan ja Joe Granvist istuivat autossa tarkkailemassa ympäristöä. Juan Granvist haukotteli ja sanoi väsyneenä:

• Kyttäyskeikat ovat mukavia, mutta ne aina myös väsyttävät.

Joe Granvist tuijotti tuimana kasinoa ja sanoi:

• Olet oikeassa. Ihan kuin ennen… hei nyt tapahtuu jotain, anna kiikarit.

Juan Granvist kaivoi kiikarit ja antoi ne Joelle. Juan Granvist tähysi samaan suuntaan, johon Joe Granvist katsoi kiikareilla. Juan Granvist ei nähnyt mitään ja lopulta kysyi Joelta:

• Mitä näet Joe?

Joe Granvist oli hiljaa ja tähysi kiikareilla kasinolle päin.

Rose, Kayla ja Jack Granvist olivat päässeet taidegalleriaan ja tutkivat sen julkisivua, ottaen valokuvia. He kävelivät turistiryhmän perässä sisälle taidegalleriaan, jossa heille annettiin heti ovella esite taidegalleriasta. Rose katsoi esitettä ja siinä olevaa osviittaa antavaa pohjapiirrosta. Rose mietti itsekseen:

”Kiitos paljon hölmöt helpotatte työtäni jonkin verran.”

Rose sanoi hiljaa Kaylalle ja Jack Granvistille:

• Hajaannutaan katsomaan eri osastoja. Pääsemme pois täältä nopeammin. Näettekö tuon naisen tuolla oven suulla, hän on sama kuin kasinolla, kun odotimme ilmastointikanavassa Kaylan kanssa.

Kayla ja Jack Granvist nyökkäsivät. He erosivat toisistaan. Rose tarkkaili naista oven suulla, joka tuijotti häntä. Rose mietti itsekseen:

”Tuo on Mr. Jefferin sihteeri. Hän tuijottaa, aivan kuin tietäisi kuka olen. Hänessäkin on jotain tuttua, mutta miksi.”

Kasinolla Joe Granvist tiiraili yhä kiikareilla. Joe Granvist laski kiikarit ja sanoi viimein:

• Pukumiehiä. Näyttää sille, että kyttäysreissusta tulee pitkä, jos he eivät liiku minnekään.

Juan Granvist huokaisi ja sanoi:

• Okei, minä taidan hakea kupin kahvia ja jotain syötävää, haluatko sinä.

Joe Granvist nyökkäsi ja nosti kiikarit takaisin silmilleen.

Rose tutki taidegallerian perukoilla ilmastointikanavan putkia ja huonetta. Hän otti valokuvia puhelimellaan, jotta myöhemmin voisi kehittää suunnitelman William Granvistia ja Emilyä varten. Kayla saapui Jack Granvistin kanssa hänen luokseen. Kayla kuiskasi Roselle:

• Meidän osaltamme valmista. Häivytään ennen kuin tuo nainen tunnistaa meidät.

Rose nyökkäsi ja he lähtivät kulkemaan kohti etuovea. Taidegallerian ulkopuolella he lähtivät kävelemään eri reittiä autolle kuin olivat tulleet, sillä Rose huomasi Mr. Jefferin sihteerin seuraavan heitä. Rose tökkäsi Kaylaa olalle ja nyökkäsi taakse päin, Kayla kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi naisen seuraavan heitä. Kayla sanoi hiljaa:

• Eksytetään hänet.

Rose ja Jack Granvist nyökkäsivät ja he alkoivat kävellä nopeammin. Huomattuaan naisen jääneen pois näköpiiristä he poikkesivat kujalle jatkaen kohti autoa. Päästyään autolle, he ajoivat piilopaikkaan…

 

Jatkuu ensi kerralla.

Rose makasi sängyllä Williamin vieressä miettien suunnitelmaa seuraavasta siirrosta. Hänen täytyisi joko murtautua kasinolle tai mennä sinne pelaajaksi. Rose nousi ja katsoi ikkunasta kanjonin suuntaan, aamu aurinko valaisi kanjonin suuta. Rose päätti mennä alakertaan. Rose meni keittiöön, laittoi kahvin valumaan ja sytytti aamu tupakkansa. Rose haki kahvia ja mietti.

Muiden herätessä ja tullessa keittiöön Rose oli ehtinyt hahmotella suunnitelmaa päässään, mutta ennen sen toteuttamista hän tarvitsi kasinon pohjapiirroksen ja kasinolla työskentelevien vartijoiden aikataulut työvuoroista ja turvakierroksista. Rose kirjoitti paperille ylös hahmotelman suunnitelmastaan. Kayla istui Rosen vieressä ja katsoi paperia, johon Rose oli kirjoittanut suunnitelmasta hahmotelman. Kayla kysyi:

• Tässäkö on hahmotelma suunnitelmasta kasinon suhteen?

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• Kyllä, tarvitsen vain kasinon pohjapiirroksen ja aikataulut vartijoiden työvuoroista ja turvakierroksista. Tarvitsen myös kaupungilta hieman varusteita keikkaa varten.

Kayla hörppäsi kahvistaan ja sanoi:

• Okei, mitä tehdään.

Rose mietti hetken ja sanoi sitten:

• Tarvitsemme joko hakkerin tai jonkun kasinon sisältä varastamaan meille paperisen kopion pohjapiirroksesta. Työvuorosuunnitelmat ja turvakierros ajat ovat yleensä vielä paperisessa muodossa, muttei pidä olettaa mitään. Otan ehdotuksia vastaan toimintasuunnitelmasta tämän asian suhteen. Hitto soikoon tätä digitalisoitunutta maailmaa.

Kayla mietti ja sanoi hetken päästä:

• Minä kannatan hakkeria.

William puuttui Rosen ja Kaylan keskusteluun sanomalla:

• Minulla on idea.

Rose ja Kayla katsahtivat Williamiin ja sanoivat lähes samanaikaisesti:

• Kerro toki, millainen on ideasi.

William, joka oli poltellut kuubalaista sikaria, tumppasi sen ja sanoi:

• Ollessamme vankilassa minä ja veljeni tutustuimme erääseen mieheen, joka viime tiedon mukaan työskentelee Mr. Jefferin kasinolla vartijana. Voisimme ottaa häneen yhteyttä ja kysellä hieman, hän on sitä paitsi minulle ja veljilleni velkaa palveluksen.

Rose nyökkäsi hymyillen ja sanoi:

• Kuulostaa hyvältä. William saat hoitaa homman hänen suhteensa. Minä menen Emilyn ja Kaylan kanssa kaupungille etsimään varusteita kasinomurtoa varten.

Rose, Kayla, Emily ja William olivat ahtautuneet Jack Granvistin pick-upiin. Jack Granvist oli Williamin nuorempi veli, jonka kanssa Emily seurusteli. Jack Granvist jätti Rosen, Kaylan ja Emilyn Cotullan keskustaan, jossa oli pieniä kauppoja. Jack ja William jatkoivat matkaa kohti kohtaamispaikkaa, johon olivat sopineet heidän tuttunsa tulevan, saadakseen tietoa kasinosta. Rose oli kirjoittanut muistilapun tarvikkeista. Rose silmäili listaa ja sanoi sitten:

• Okei, tarvitsemme joustavat ja venyvät vaatteet, koska kyseessä on murto mielellään tumman väriset, Emily käytkö etsimässä.

Emily nyökkäsi ja sanoi:

• Montako paria tarvitset?

Rose silmäili listaa uudestaan ja sanoi:

• Kaksi paria, minä ja Kayla pujahdamme kasinolle ja sinä saat toimia kasinosta käsin Jackin kanssa, okei. Kayla tarvitsemme yhden pienen repun, johon pakata tarvikkeita, joita saatamme tarvita. Minä menen etsimään muutaman jutun, joita tarvitsemme.

Kayla ja Emily nyökkäsivät. Rose lähti sekatavarakauppaan etsimään köyttä ja muutaman vinssikoukun. Rose tunsi sekatavarakaupan omistajan hyvin ja meni tiskille sanoen:

• Hei, Michael onko sinulla minulle mitään mukavaa takahuoneessa, josta puhuimme puhelimessa.

Tiskin takana seisoi roteva, pitkähkö, keski-ikäinen mies, jolla oli kämmenet kuin lapiot. Mies tiskin takana nyökkäsi ja sanoi möreällä äänellä:

• Kyllä. Sain hommattua sinulle kaksi uninuolipistoolia ja niihin nuolia, muutaman rasian verran per ase. Onko sinulla taas uusi toimeksianto vai miksi tarvitset murtautumiseen tarvikkeita? En ole tyhmä, tiedät kyllä, että olen monen vuoden ajan palvellut näin sivutoimisesti monia rikollisia.

Rose oli hiljaa hetken ja sanoi:

• Niin, tiedän sen. Minulla ei ole uutta toimeksiantoa, tämä on enemmänkin omia bisneksiä. Minä myös tiedän, että olet paljastanut monia rikollisia kytille, joten olen varuillani. Tiedän, että minulla on etsintäkuulutus, enkä näkisi poikkeuksena, ettet pettäisi minua ja antaisi minua ilmi poliiseille, siksi saat tietää vain tarvittavan.

Michael laittoi kätensä puuskaan ja sanoi:

• Niin tiedät minusta aika hyvin, mutta luulen sinun jahtaavan Mr. Jefferiä. Sinuna varoisin häntä, hän on ovela.

Rose käänsi katseensa lattiaan ja sanoi hämmentyneenä:

• Onko joku vuotanut sinulle tämän?

Michael, joka piti edelleen käsiään puuskassa, pudisteli päätään ja sanoi:

• Mr. Jeffer taannoin kävi sekatavarakaupassa kyselemässä sinusta. Oli kuullut, että sinusta on etsintäkuulutus…

Rose katsahti Michaeliin ja sanoi äkäisesti:

• Et kai ilmiantanut majapaikkaani? Mr. Jeffer taatusti etsii minua vain, jotta nousisi sankariksi, että on onnistunut auttamaan minun pidätyksessäni.

Michael kohautti olkiaan ja sanoi kuivasti:

• Sitä en tiedä. En tiedä hänestä paljoa, mutta hänen avattuansa taidegalleriansa San Antoniossa on alkanut tapahtua kummia.

Rose kohautti vuorostaan olkiaan ja sanoi:

• Minä tiedän hänestä vain sen, että hänellä on tarvittaessa kokonainen armeija pukumiehiä turvanaan.

Michael nyökkäsi ja sanoi:

• Tosiaan mysteeri kaveri. Ole varovainen.

Rose laittoi uninuolipistoolit, köydet ja vinssikoukut mukanaan olevaan laukkuun, antoi rahat Michaelille ja lähti. Ulkona Rose sytytti tupakan ja meni istumaan puun varjoon penkille. Rose poltti tupakkaansa katsoen maahan. Pian Emily ja Kayla tulivat Rosen luo. Rose heitti palavan natsan likakaivoon ja sanoi:

• Nyt me odotamme, että William ja Jack palaavat.

Illalla piilopaikan suojissa Rose, Emily, Kayla ja Granvistin veljekset istuivat keittiön pöydän ääressä. William ja Jack olivat saaneet entiseltä vankilatutultaan kopion kasinon pohjapiirroksesta, työvuorolistoista ja turvakierroksien aikatauluista. Rose suunnitteli pohjapiirrokseen, kuinka kannattaisi murtautua Mr. Jefferin toimistoon kasinolla. Rose katsoi pohjapiirrosta ja sanoi mietteliäästi:

• Hmm, näyttäisi siltä, että Mr. Jefferin toimisto sijaitsee ylimmässä kerroksessa, jossa on myös VIP – osasto kasinon kävijöille. Luulen, että VIP – osastolta löydämme pokerin ja muiden uhkapelien aateliset. Minusta alkaa vaikuttaa, että Mr. Jeffer pesee rahaa kasinon kautta myydäkseen taidegalleriansa aarteita mustassa pörssissä myöhemmin ja ostaakseen uusia aarteita sinne.

Kayla osoitti sormellaan kasinon pohjapiirrosta ja sanoi:

• Merkitse Mr. Jefferin toimisto, niin on helpompi hahmottaa. Minusta meidän pitäisi vierailla San Antoniossa päiväsaikaan, esittäen turisteja. Voisimme ”ihailla” kasinoa ja ottaa hieman valokuvia… tiedustelu mielessä.

Rose nyökkäsi, piirsi merkin Mr. Jefferin toimiston kohdalle ja sanoi:

• Hyvä ajatus. Emily ja Jack te voisitte mennä ottamaan niitä valokuvia, ottakaa kuvia katolta. Helpoin reitti pujahtaa Mr. Jefferin toimistoon on ilmastointikanavan kautta. Ongelmaksi muodostuu, kuinka pääsemme kiipeämään katolle huomaamatta. Siksi tarvitsemme vartijoiden aikatauluja, jos saamme suunnitelman kellon tarkasti toimimaan, pääsemme katolle sisäkautta. Yleensä suunnitelmat eivät toimi kellon tarkasti, joten meidän on päästävä katolle ulkokautta.

Emily nyökkäsi ja sanoi:

• Lähdemme huomenna heti aamusta ajamaan San Antonioon. Kierrämme kasinon ympäri ja otamme valokuvia.

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• Okei, iskemme huomenna illan ja yön turvin, jos saamme valokuvat päivällä. Juan saat toimia kuskina. Jack ja Emily saatte mennä kasinolle. Joe ja William tarkkailkaa te yllätysten varalta kasinon ympäristössä. Minä ja Kayla pujahdamme Mr. Jefferin toimistoon.

Joe, joka oli Williamin nuorin veli kysyi:

• Kuinka hoidamme kommunikoinnin?

Rose katsoi Joe Granvistiin ja sanoi pehmeästi:

• Minulla on meille korvanapit. Niitä on sopivasti kaikille, ne jäivät, kun hoidimme sitä hylätyn luostarin keikkaa.

Granvistin veljeksistä vanhin, Juan sanoi:

• Me taidamme tarvita pakettiauton.

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• Kyllä, pystyisitkö hankkimaan sellaisen huomisillaksi?

Juan nyökkäsi ja sanoi:

• Arvelin, että tarvitsemme sellaista, joten otin tänään jo vapauden etsiä sellaista. Löysinkin sopivan ja se on piilossa tuolla kanjonissa. Minun on vain vielä tehtävä joitain muutoksia siihen huomenna päivällä.

Rose nyökkäsi vastaukseksi ja sanoi:

• Taidamme olla valmiita suunnitelman kanssa. Nyt me nukumme ja huomenna Emily ja Jack hoitavat tiedustelureissun.

Oli varhainen aamu. Rose oli ulkona Emilyn ja Jackin kanssa. Aamu oli kirkas ja raikas. Rose aavisteli päivän olevan kaikin puolin menestyksekäs. Rose oli ohjeistanut Emilyä ja Jackia valokuvien suhteen ja katseli, kun he lähtivät matkaan. Rose mietti itsekseen:

” He palaavat iltaan mennessä, jolloin heillä on hetki aikaa valmistautua illan keikkaa varten.”

Rose palasi sisälle. Hän pakkasi pieniin reppuihin köydet, joihin oli kiinnitetty vinssikoukku, uninuolipistoolit ja varanuolipanos rasiat. Rose halusi varautua kaikkeen.

Myöhemmin iltapäivällä Rosen puhelin soi. Soittaja oli Emily, Rose vastasi:

• Emily?

Emily vastasi takaisin hyvän tuulisesti:

• Rose? Saimme homman hoidettua. Lähetin kuvat sinulle, me lähdemme ajamaan takaisin Cotullaan.

Rosen kasvoille nousi hymy ja hän sanoi iloisena:

• Okei, kiitos teille. Minä katson kuvat ja hion suunnitelman valmiiksi. Soitan vielä tarkemmat tiedot. Etsin teille tässä joutessani valeasut kasinolle. Emily jätin sinulle punaisen, paljetein koristellun iltapuvun ja siihen sopivan punaisen iltalaukun sängyllesi. Käytä myös niitä korkokenkiä, jotka jätin sängyn vierelle. Sano Jackille, että hänen sängyllään odottaa smokki ja kengät siihen. Ai niin korvanapit ovat myös sängyllä.

Emily vastasi lyhyesti:

• Okei, pitää lopettaa. Soita sitten tarkempi suunnitelma.

Rose sanoi lyhyesti ja lopetti puhelun:

• Okei, hei.

Rose katsoi Emilyn lähettämiä kuvia. Kayla, Joe, William ja Juan olivat Rosen kanssa keittiössä. Rose sanoi naurahtaen:

• Löysin Kayla meidän reittimme katolle.

Kayla nyökkäsi ja sanoi:

• Hyvä, nyt olemme valmiita iltaan.

Rose nyökkäsi ja kaivoi puhelimensa soittaakseen Emilylle:

• Hei, Emily, kun saavutte piilopaikkaan, pukeutukaa nopeasti, lähdemme pian tulonne jälkeen keikalle.

Emily vastasi väsyneesti:

• Muuten lähetin vielä kuvia ulkona olevista hälyttimistä ja turvalaitteista. He ovat ansoittaneet kasinon ympäristön valon heittimillä ja liiketunnistimilla. En halua edes ajatella, mitä sisätiloissa odottaa.

Rose sanoi kuivasti:

• Tosiaan, hyvä tietää, en tullut ajatelleeksi. Sinä ja Jack saatte mennä kasinolle ja ohjata meitä sieltä turvalaitteiden suhteen.

Emily puuskahti ja sanoi:

• Niin, tiedän kyllä. Meillä on vielä noin 30 minuutin ajomatka Cotullaan.

Rose jatkoi kuivasti ja lopetti puhelun:

• Okei, meillä on hyvin aikaa valmistautua. Hei.

Puolen tunnin päästä Emily ja Jack saapuivat piilopaikkaan. Emily asteli sisälle piilopaikkaan samalla venytellen.

Illalla kellon lähestyessä kuutta Juan ajoi kanjonin kätköistä pakettiauton piilopaikan eteen. Pakettiauton takaosaan hyppäsivät Rose, Kayla, Emily ja Jack. Pakettiauton etuosaan Juanin kanssa hyppäsivät William ja Joe. Juan jättäisi Rosen ja Kaylan lähelle kasinoa, pimeälle kujan suulle. Emily ja Jack hyppäisivät lähellä kasinoa ulos ja menisivät kävellen kasinon pääoville. William ja Joe jäisivät pois kasinon ympäristössä ja Juan ajaisi kauemmas odottamaan. Rose oli pukeutunut Kaylan tavoin tummaan, joustavaan, ihon myötäiseen pukuun, hänen suunsa edessä oli musta huivi, ja hän oli vetänyt hupun päänsä yli. Rosen selässä oli reppu, johon hän oli pakannut aiemmin köyden ja uninuolipistoolin. Emily käveli Jackin kanssa kohti kasinon pääovia. Emily oli pukeutunut punaiseen, paljetein koristeltuun iltapukuun, kädessään hänellä oli punainen iltalaukku. Jackilla oli musta smokki, valkoisella rusetilla. Rose puhui korvanappiinsa ja kutsui kaikkia:

• Okei, tehdään testi. Kuuleko Juan?

Juan sanoi vastaukseksi:

• Kyllä vain Rose. Jätin juuri Joen asemiinsa ja olen matkalla omaan asemaani. Vieläkö meidän kohtaamispaikkamme pitää?

Rose vastasi:

• Kyllä vain Juan, näemme kasinon pohjoispuolella sijaitsevan kujan päädyssä, kun saamme homman hoidettua. Emily? Jack kuuletteko minua?

Emily ja Jack sanoivat lähes samaan aikaan:

• Hyvin kuuluu. Olemme pian pääovilla.

Rose vastasi:

• Hyvä. Emily tarkkaile kasinoa sisältä päin ja anna tarvittaessa tietoja. Jack auta Emilyä ja pidä hänet turvassa. Joe ja William näkyykö mitään erikoista asemistanne?

Joe vastasi:

• Minun suunnastani puolesta on turvallista hiipiä kasinon takapihalle.

Rose vastasi:

• Hyvä, entä sinä William.

William vastasi:

• Ei näy mitään. Menkää.

Rose sanoi:

• Okei, kaikki tietävät mitä tehdä. Me lähdemme Kaylan kanssa kohti kasinon takapihaa.

Rose ja Kayla lähtivät juoksemaan äänettömästi kujan suulta kohti kasinon takapihaa, joka sijaitsi kasinon pohjoispuolella. Kasinon takaseinällä oli tikkaat, mutta niihin päästäkseen täytyisi käyttää Rosen mukaan pakkaamia köysiä. Tikkaat olivat noin neljän metrin korkeudessa. Rose kaivoi pienestä repustaan köyden, johon oli kiinnitetty vinssikoukku. Rose heitti köyden koukku pään tikkaiden alimmaiseen poikkipuuhun. Rose veti köyttä, totesi sen pitävän ja lähti kiipeämään kohti tikkaita. Kayla sanoi korvanappiin:

• Okei, me lähdimme kiipeämään katolle… Voi ei, Rose kiipeä nopeasti tikkaille, minä hoitelen nuo vartijat.

Rose kuittasi näyttämällä käsimerkkiä ja alkoi kiivetä nopeammin tikkaita kohdin. Kayla painautui seinää vasten ja ampui kasinon länsipihan puolelta tulevat kaksi vartijaa uninuolipistoolillaan. Kayla jatkoi korvanappiin:

• Okei, homma hoidossa. Minä kiipeän Rose perässäsi.

Rose vastasi:

• Minä kiipeän tikkaita pitkin katolle jo. Ota köyteni mukaasi. Kuinka teillä sujuu kasinon sisäpuolella Emily ja Jack?

Emily vastasi Roselle:

• Ei mitään ihmeellistä.

Rose vastasi nopeasti ja sulki yhteyden:

• Hyvä.

Kayla oli kiivennyt Rosen perässä katolle ja ojensi Rosen tikkaille heittämän köyden. Rose tähysi kiikareilla ilmastointikanavan luukulle, joka sijaitsi katolla. Rose osoitti ilmastointikanavan suuntaan ja sanoi Kaylalle:

• Okei, ilmastointikanava on tuolla. Meidän täytyy erkaantua. Nähdään Ilmastointikanavan luona.

Kayla nyökkäsi ja lähti omaan suuntaansa. Rose lähti kohti ilmastointikanavaa. Rosen oli kiivettävä muutaman metrin verran. Rose pääsi samalle tasolle ilmastointikanavan luukun kanssa ja sanoi korvanappiin:

• Okei, Kayla olen lähellä ilmastointikanavan luukkua. Oletko valmis hoitelemaan nuo tyypit tuolla ilmastointikanavan luona.

Kayla vastasi jännittyneesti:

• Kyllä, tehdään se.

Rose ryntäsi yhden vartijan kimppuun ja Kayla toisen. Kaksi vartijaa yrittivät kaivaa radiopuhelimensa, jolloin Rose ampui kumpaakin uninuolipistoolillaan. Rose näytti kädellään ilmastointikanavan luukun suuntaan. Rose avasi luukun ja Kayla meni ilmastointikanavaan ensimmäisenä. Kayla sanoi korvanappiin:

• Okei, me olemme ilmastointikanavassa. Nyt pitäisi suunnistaa kohti Mr. Jefferin toimistoa. Sen ei pitäisi olla kaukana.

Emily sanoi korvanappiin:

• Meillä on ongelma. Mr. Jeffer on menossa toimistoonsa, mitä tehdään.

Rose vastasi:

• Pidätelkää häntä. Me yritämme pitää kiirettä.

Emily vastasi:

• Okei, koitan keksiä jotain.

Rose ja Kayla etenivät hiljaisesti, mutta nopeasti kohti Mr. Jefferin toimistoa. Päästyään Mr. Jefferin toimistoon he huomasivat ilmastointikanavan ritiläluukun läpi, että toimistossa oli vaalea hiuksinen, laiha, pitkähkö nainen. Nainen sanoi jonkinlaiseen radiopuhelimeen:

• Ilmoittakaa Mr. Jefferille, että lukitsin operaation paperit hänen työpöytänsä laatikkoon. Käyn vaihtamassa vaatteet ja tulen kasinolle ylläpitämään kulisseja.

Rose ja Kayla kuulivat, kun nainen lähtiessään sulki oven toimistoon. Rose avasi luukun hiljaa ja varovasti. He laskeutuivat ilmastointikanavasta alas ja menivät Mr. Jefferin työpöydän ääreen. Toimistossa oli suuri umpipuinen lasivitriini, jonka kätköissä oli muutama lasi ja whiskey – karahvi, länsipihan suuntaan oli suuri ikkuna ja ikkunan vieressä parveke. Työpöytä oli suuri tammipöytä, jonka päällä oli tietokone, muutama paperipino, kynäteline ja lankapuhelin. Rose osoitti työpöydän ylimmäistä vetolaatikkoa, jossa oli lukko. Rose sanoi lähes äänettömästi Kaylalle:

• Tämä on varmaan oikea laatikko, murretaan se, otetaan paperit operaatiosta ja häivytään. Minusta tämä vaikuttaa ansalta.

Kayla nyökkäsi ja alkoi tiirikoida lukkoa auki. Hetken päästä lukko oli murrettu ja he tonkivat papereita. He löysivät etsimänsä paperit operaatiosta, mutta Rose päätti tonkia vielä kaikki laatikot. Rose löysi paljon myös muuta hyödyllistä papereiden seasta ja laittoi reppuunsa kaiken löytämänsä. Rose sanoi korvanappiin:

• Okei, saimme kaiken tarvittavan. Lähdemme nyt kohti kohtaamispaikkaa Juan. Emily ja Jack lähtekää kohti kasinon pohjoispuolella olevaa kujaa. William ja Joe, menkää kujalle kasinon pohjoispuolella.

Rose ja Kayla avasivat parvekkeen oven ja menivät parvekkeelle. Seinälle johti köysi, lyhtypylvääseen, joka oli kasinon pensasaidan kadun puolella. Köydelle oli kiinnitetty karnevaalilippuja. Rose otti uninuolipistoolinsa ja lähti laskemaan kohti kadun puolta.

Mr. Jeffer oli saapunut toimistolleen vain huomatakseen, että hänen toimistonsa oli pengottu. Mr. Jeffer puhui radiopuhelimeensa:

• Operaatio on vaarassa, joku on penkonut toimistoni. Ilmoittakaa poliisille ja käskekää miesteni valpastua. Varkaat eivät voi olla kaukana. Parvekkeen ovi on auki.

Mr. Jeffer ilmaantui parvekkeelle juuri, kun Kayla oli päässyt lyhtypylväälle ja laskeutumassa kadulle. Kayla sanoi korvanappiin:

• Meidät havaittiin. Nähdään kohtaamispaikassa.

Kaikki vastasivat:

• Selvä!

Mr. Jeffer havaitsi Kaylan ja puhui radiopuhelimeensa uudestaan:

• Varkaat lähtivät länsipihan puolelta kadulta pohjoiseen päin. Pysäyttäkää heidät. He ovat tummiin pukeutuneita, solakkarakenteisia. Ellen väärässä ole, he ovat naisia.

Rose ja Kayla juoksivat kohti kohtaamispaikkaa. Mr. Jefferin miehiä juoksi heitä vastaan ja heidän perässään. Rose ja Kayla nostivat kätensä pystyyn. Yön pimeydessä kuului myös poliisiautojen ääntä. Mr. Jefferin miehet lähestyivät Rosea ja Kaylaa. Rose sanoi lähes äänettömästi:

• Minä hoitelen nuo edestä tulevat ja hoitele sinä nuo takaa tulevat.

Kayla nyökkäsi ja he hyökkäsivät miesten kimppuun. Rose sai kaksi miehistä hoideltu vain huomatakseen, etteivät hän ja Kayla kykene hoitelemaan kaikkia ja Mr. Jefferin miehiä juoksi joka suunnasta. Rose huomasi Emilyn ja Jackin lähestyvän. Rose sanoi korvanappiin:

• Emily ja Jack hoidelkaa nuo neljä tyyppiä edessänne.

Kayla oli havainnut saman alakynnen kuin Rose. Kayla huomasi Williamin ja Joen juoksevan kohti kohtaamispaikkaa. Kayla sanoi korvanappiin:

• William ja Joe hoidelkaa nuo kolme tyyppiä edessänne.

Hoideltuaan Mr. Jefferin miehet Rose, Kayla, Joe, Jack, William ja Emily kiirehtivät kujalle kasinon pohjoispuolella, jossa Juan odotti pakettiauto valmiiksi käynnissä. Rose, Joe, William ja Kayla kapusivat pakettiauton takaosaan ja Emily ja Jack Juanin seuraksi eteen istumaan. Rose sanoi korvanappiin:

• Nyt häivytään äkkiä. Juan paina kaasua ja aja suoraan piilopaikkaan.

Juan lähti liikkeelle ja ajoi piilopaikalle. Muut menivät sisälle piilopaikan turvaan ja Juan lähti ajamaan kohti kanjonia, jonne piilottaisi pakettiauton. Pakomatkalla he olivat onnistuneet välttämään poliisit hilkulla.

Rose kaivoi repustaan paperit, jotka he olivat varastaneet Mr. Jefferin toimistosta. Luettuaan papereita Mr. Jefferin operaatiosta Rose sanoi:

• Selvästikin he varastavat taiteen Mr. Jefferin taidegalleriaan sekä museoista että taidegallerioista ympäri maailmaa. Näemmä tätä operaatiota johtaa paikallinen mafiaperhe, joka sitten ympäri maailmaa haalii varastettua taidetta mustan pörssin kautta. Tästä ei käy ilmi ketkä taidetta varastavat, mutta onko sillä väliä. Meidän on Kayla jatkettava tiedustelua ja tehtävä suunnitelma, jonka avulla saamme Mr. Jefferin ja mafiaperheen telkien taa.

Kayla nyökkäsi ja kysyi:

• Mikä on Mr. Jefferin osuus, jos operaatiota johtaa paikallinen mafiaperhe?

Rose mietti hetken ja sanoi:

• Sen me juuri selvitämme tiedustelemalla. Luulen kuitenkin, että Mr. Jeffer vain pesee rahaa mafialle kasinonsa kautta ja toimii kulissien pitäjänä, kun mafiaperhe ei tarvitse häntä enää, he tappavat hänet.

Oli lämmin ja kirkas päivä Cotullan pikkukaupungin laitamilla. Pikkukaupungin laitamilla, erämaassa, suojassa kanjonin oli pieni talo. Talossa oli eteinen, keittiö, olohuone, kylpyhuone ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta ja vierashuone. Talon pihalla oli ammuttuja oluttölkkejä ympäriinsä. Talon keittiön ikkunasta näki kanjoniin. Keittiön ikkunassa paloi valo ja keittiön pöydän ääressä istuivat kaksi naista. Toisella naisista oli pitkät, mustat hiukset, sinivihreät silmät, tummat farkut, harmaa huppari ja maihinnousukengät, hän on Rose. Rosen vieressä istuvan naisen yllä oli siniset farkut, musta napapaita, ruskea nahkatakki ja maihinnousukengät, hän on Kayla. Kaylalla oli pitkät, punaiset hiukset, jotka hän oli kietaissut nutturalle niskaan.

Rose poltti tupakkaa lukien samalla sanomalehteä. Kayla joi kahvia ja luki toista sanomalehteä. Rose puhalsi savut ja sanoi:

• Joku uusi taidekeräilijä on avannut Gallerian San Antonioon. Hän on noussut kuuluisaksi aivan tyhjästä.

Kayla nosti katseensa sanomalehdestä, kurtisti kulmiaan ja sanoi:

• Niinkö? Kuka on tämä mystinen uusi taiteenkeräilijä San Antoniossa?

Rose tumppasi tupakkansa tuhkakuppiin ja sanoi:

• Hän on nimeltään Mr. Jeffer. Katso täällä on valokuva hänestä.

Rose osoitti valokuvaa sanomalehdessä sormellaan. Kayla katsoi kuvaa; miehellä oli yllään raidalliset puvunhousut, raidallinen puvuntakki, mustaliivi puvuntakin alla, liivin rintataskusta pilkotti taskukello, mustat nahkakengät ja valkoinen kauluspaita. Mies poltti kuvassa paksua, kuubalaista sikaria, hän oli lyhyehkö ja pyöreä kuin pankkiirit lasten cowboy – sarjakuvissa.

Kayla kurtisti kulmansa uudestaan ja sanoi:

• Okei, outoa. Hän on noussut kuin tyhjästä taidemaailman arvostetuimmille paikoille. En väitä sen olevan mahdottomuus, mutta minusta tässä on jotain outoa. Vilkaisehan tätä uutista.

Kayla osoitti uutista sormellaan lukemastaan sanomalehdestä. Rose luki otsikon ja sanoi mietteliäästi:

• Tosiaan, tässä on jotain hieman outoa. Arvokkaiden taidegallerioiden kokoelmista on kadonnut arvokasta taidetta ympäri maailmaa ja samaan aikaan uusi taidekeräilijä avaa taidegallerian. Tiedätkö mitä tämä tarkoittaa?

Kayla nyökkäsi, hörppäsi kahvinsa loppuun ja sanoi:

• Se tarkoittaa, että me alamme selvittää, mitä Mr. Jeffer piilottelee.

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• Olet oikeassa. Nyt meidän täytyy selvittää mistä kaikkialta maailmalta on kadonnut taidetta. Meidän olisi parasta myös selvittää niiden ulkonäkö, jotta kerättyämme tarpeeksi dataa tietäisimme etsiä niitä Mr. Jefferin taidegalleriasta.

Kayla nyökkäsi, nousi tuolilta mennäkseen hakemaan keittiön vetolaatikosta sakset. Kayla haki sakset ja istuutui takaisin tuolille. Kayla leikkasi lehdestä uutisen talteen. Kayla sanoi:

• Alan tutkia muita sanomalehtiä ja etsin kaikki lukemani uutisotsikot varastetusta taiteesta. Onneksi säilytämme sanomalehdet emmekä heitä niitä heti pois.

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• Minä voisin soittaa William Granvistille, hän voisi auttaa veljiensä kanssa ottamaan selvää Mr. Jefferistä.

Kayla nyökkäsi, nousi tuoliltaan ja lähti hakemaan lisää sanomalehtiä takan vieressä olevasta pinosta. Rose kaivoi esiin kännykkänsä ja lähti ulos soittamaan puhelua. Rose kaivoi tupakan, sytytti sen ja sanoi puhelimeen William Granvistin vastattua:

• Hei William. Mitä kuuluu?

William oli hetken hiljaa ja sanoi:

• Hei Rose. Hyvää kuuluu, entä itsellesi. Sinulla on arvatenkin jotain asiaa, koska soitat.

Rose puhalsi savut, huokaisi ja sanoi:

• Niin William minulla on sinulle asiaa. Minulle kuuluu myös hyvää.

William huokaisi ja sanoi:

• Oletko kenties uuden toimeksiannon parissa? Kuule soitat joka kerta, kun haluat tietoja jostain ihmisestä, kenestä tällä kertaa.

Rose oli hetken hiljaa ja sanoi:

• Ei, en tällä kertaa ole uuden toimeksiannon parissa. Tällä kertaa tutkin erään San Antoniossa toimivan taidegallerian, taiteen alkuperää ja sen omistajaa. Tähän ei liity kolmansia osapuolia vain minä ja Kayla.

William sanoi:

• Mitä haluat tietää ja kenestä?

Rose puhalsi viimeiset savut tupakastaan, heitti sen maahan ja sanoi:

• Jeffer ja haluan tietää hänestä mahdollisimman paljon. Saatko hänestä mitään irti? Kuule mikset palaa takaisin jo veljiesi kanssa?

William huokaisi ja sanoi:

• Emme voi palata. Sen ampumavälikohtauksen takia viime toimeksiannossasi, olemme paossa. Me olimme ainoat, jotka tunnistettiin.

Rose huokaisi ja sanoi:

• Ymmärrän kyllä, mutta täällä ei muisteta enää sitä. Lähdettyänne uusi huumekartelli on alkanut pitää täällä järjestystä, poliisi on voimaton.

William mietti hetken ja sanoi:

• Okei, puhun asiasta veljieni kanssa. Soittelen, kun saan selville jotain tästä Mr. Jefferistä.

Rose sanoi:

• Okei.

Rose palasi sisälle. Kayla tutki edelleen sanomalehtiä ja leikkasi leikkeitä uutisartikkeleista, jotka koskivat varastettua taidetta. Rose istuutui tuolille Kaylan viereen ja sanoi:

• William lupasi selvittää kuka Mr. Jeffer on miehiään. Kuinka sinulla edistyy tutkimuksesi?

Kayla nosti katseensa sanomalehdestä ja sanoi:

• Hyvin, minun pitää vain enää selvittää näiden omistajat.

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• On jo myöhä. Minä laitan maaten. Hyvää yötä!

Kayla nyökkäsi vastaukseksi ja jatkoi sanomalehtien tutkimista.

Rose käveli yläkertaan ja katsoi hetken ulos ikkunasta. Ikkunasta näki kanjoniin kuten keittiön ikkunasta. Kuu valaisi kanjoniin luoden sinne varjoja. Yhtäkkiä Rose näki kanjonissa pilkahtavan valoa, aivan kuin peiliä olisi käytetty valoa vasten. Rose otti vierestään kiikarit ja tiirasi niiden avulla kanjoniin. Rose näki kanjonin suunnalla liikettä, neljä miestä ja yhden naisen. Rosen mielessä kävi nopeasti ajatus:

” Ehkä Granvistin veljekset ja Emily ovat palaamassa. Ei, se ei ole mahdollista.”

Rose tutki kiikareiden avulla tovin kanjonin suuntaan ja huomasi, että yksi miehistä väläytteli peilin avulla kuun valoa vasten ikään kuin merkiksi. Rose päätti mennä lähemmäs katsomaan. Rose kaivoi pistoolinsa ja asevyönsä sängyn vieressä olevasta vetolaatikosta. Rose latasi pistoolinsa, laittoi sen asevyön asekoteloon ja meni alakertaan. Kayla istui yhä keittiössä tutkien sanomalehtiä. Kayla nosti katseensa Rosea kohti ja sanoi:

• Eikö uni tullut…?

Kayla ei ehtinyt sanoa muuta, kun näki Rosen asevyön, jonka kotelossa oli Rosen 9 mm pistooli. Rose katsoi nopeasti Kaylaan ja sanoi:

• Katselin hetki sitten makuuhuoneen ikkunasta kanjoniin ja näin siellä valoa. Se pilkahteli peilin kautta kuun valossa ikään kuin merkkinä. Lähden tutkimaan lähempää mitä kanjonissa tapahtuu, tuletko mukaan.

Kayla nyökkäsi, nousi tuolilta, haki oman asevyönsä, jonka asekotelossa lepäsi hänen revolverinsa. Kayla otti revolverinsa, latasi sen ja laittoi takaisin asekoteloon.

Rose avasi talon etuoven ja he lähtivät kohti kanjonia edeten varjoissa. Päästyään lähemmäs kanjonia he hiipivät erään suuren kiven taakse. Rose vilkaisi kiven takaa kanjoniin, hän näki neljä miestä ja naisen. Rose tunnisti heidät ja sanoi Kaylalle:

• Siellä on Granvistin veljekset ja Emily. Yllätetään heidät.

Kayla nyökkäsi ja he hiipivät kanjonin suulla olevan kiven taakse. Rose kiipesi kiven päälle ja sanoi kuuluvasti:

• Hei, olisitte edes varoittaneet tulostanne.

Granvistin veljekset ja Emily säpsähtivät. Emily katsoi kivelle, jonka päällä Rose istui ja hihkaisi:

• Rose! Ymmärsit meidän merkkimme.

Rose nyökkäsi ja sanoi:

• Tunnette minut hyvin. Tiedätte, että selvitän outojen tapahtumien alkuperän. Mikä teidät tänne toi?

Emily sanoi iloisena:

• Päätimme palata.

Rose katsoi Emilyä yllättyneenä ja sanoi:

• Hitto vie tosi mahtavaa.

Rose, Kayla, Emily ja Granvistin veljekset menivät Rosen ja Kaylan piilopaikkaan. Keittiön ikkunasta paloi valo. Rose poltti pöydän ääressä tupakkaa, Kayla ja Emily olivat alkaneet tutkia sanomalehtiä ja Granvistin veljekset joivat olutta. William Granvist katsahti yhtäkkiä Roseen ja sanoi:

• Rose taisit haluta niitä tietoja mystisestä Mr. Jefferistä?

Rose nyökkäsi, veti tuolinsa lähemmäs Williamia ja sanoi:

• Niin halusin.

William nyökkäsi ja kaivoi taskustaan paperin, johon oli kirjoittanut tiedot ylös. William ojensi lapun Roselle ja sanoi huokaisten:

• Ei ollut helppo tehtävä, tämä kaveri on tosiaan mystinen. Sain tämän verran hänestä tietoa irti, kun kyselin rikolliskontaktieni kautta, loput tiedot saatte Kaylan kanssa kaivaa jollain muulla tapaa.

Rose nyökkäsi ja luki lappua:

” Mr. James John Jeffer, ikä 52 vuotta. Avannut juuri taidegallerian San Antoniossa, Texasin osavaltiossa. Omistaa San Antoniossa kasinon nimeltä; Heaven of the Vegas. Kasino on laillinen keino ansaita rahaa, myy varastettua taidetta mustassa pörssissä, taidegalleria on sivukulissi varastetun taiteen myynnille.”

Luettuaan Williamin antaman lapun, hän sanoi Kaylalle:

• Tämä Mr. Jeffer on tosiaan mystinen mies. Taidegalleria on vain sivukulissi varastetun taiteen myynnille mustassa pörssissä. Hänellä on laillinen kasinobisnes San Antoniossa. Tiedätkö mitä se tarkoittaa?

Kayla nyökkäsi ja sanoi:

• Sitä, että meidän on ”vierailtava” tuolla kasinolla.

Rose puhalsi tupakastaan viimeiset savut, tumppasi sen pöydällä olevaan tuhkakuppiin ja sanoi:

• Aivan oikein. Minun on paras alkaa selvittää sitä varten hieman kasinosta.

Pidin Instagram Storyssa kyselyn, jossa kyselin teidän kiinnostustanne lukea lyhyitä tarinoita blogissani. Enemmistö halusi, että kirjoitan lyhyitä tarinoita blogiin. Heti tämän perään laitoin kyselyä, pidänkö vanhan hahmoni Rosen vai kehittelenkö uuden. Hahmoon liittyvän kyselyn tulos oli tasaväkisempi, mutta enemmistö halusi minun pitävän vanhan hahmoni. Päätin kuitenkin, että pidän vanhan hahmoni Rosen ja keksin hänelle kaveriksi uuden hahmon.

Kirjoitan tarinoita osissa eli 1 luku per blogipostaus, jottei blogiteksteistä tulisi liian pitkiä. Ajattelin aloittaa ensimmäisen osan kirjoittamisen ensi viikoksi. Seuraavat viikot kirjoitan tarinoiden lukuja. Ensimmäiseen tarinaan tulee todennäköisesti 4–5 lukua.

Jos kuluvina viikkoina ehdin, voisin luonnostella tarinaan liittyen vähän piirustuskuvia ja julkaista niitä blogin Instagram – sivulle. Tavoite olisi luonnostella ainakin tarinan hahmoista piirustuskuvat.

Tämän viikon blogiteksti oli enemmän vain ilmoitus asia ja siksi näin lyhyt. Saatte ensi viikosta lähtien lukea tarinoiden lukuja.